What is this I don't even (42 päivää kokeeseen)

Tänään:

1. Tein muistiinpanot Ranskan vallankumouksesta.
2. Surffailin netissä.
3. Masennuin.
4. Piirsin.
5. Pelasin.
6. Masennuin lisää.
7. Katsoin elokuvan.
8. Ajattelin blogia.
9. Katsoin kelloa.
10. Massennuin.

 Itsearviointia / blörg:

• Jaksaminen järkkyy ja pahasti. :P Tänään oli monesta syystä huono olo, joten suunnitelmat meni uusiksi. Plääh. 
• Kirjasto vaatii Maailmanhistorian pikkujättiläistä takaisin. Tuplaplääh.
• Koko päivä oli kertausta. Enää ei jaksa. T_T I give up. Tänään ei tarvitse enää yrittää. Huomenna on uusi päivä.
• Ranskan vallankumous on tosi monimutkainen. En vieläkään osaa selittää sitä. D:

Revolution is coming

Ranskan valtio oli 1700-luvun loppuvuosiin mennessä pahasti velkaantunut. Valtiontalouden hoitaminen kuntoon olisi kuitenkin vaatinut verouudistuksia, jotka parlamentti sitkeästi torjui vedoten siihen, että vain säädyillä oli oikeus tehdä asian suhteen päätös. Ilman valtiopäiviä velka saisi vain kasvaa.

Kuningas taipui lopulta kutsumaan säädyt koolle. Valtiopäiviä vaivasivat jo ennen niiden alkamista riidat. Vanhan järjestyksen mukaan kolmannella säädyllä, josta lähes koko kansa koostui, olisi ollut vain 1/3 äänistä.

Kiistely äänestysjärjestyksestä jatkoi valtiopäivien kokoonnuttua. Kolmas sääty julistautui kansalliskokoukseksi ja kansan edustajaksi. Kuningas pyrki ensin väkisin, sitten sovittelemalla lopettamaan kansalliskokouksen, ja lopulta jopa ehdotti aatelistoa yhtymään siihen, mutta hallitus oli valmis toimimaan väkivaltaisestikin liikettä vastaan. Samaan aikaan maaseudulla ja kaupungeissa heräsi levottomuuksia. Pariisissa kaupungin johto syrjäytettiin ja vallankumoukselliset tarttuivat aseisiin. Bastiljin linnoituksen valtaaminen oli vallankumouksen ensimmäisiä taisteluita - sen merkitys oli lähinnä symbolinen, mutta se nousi valtavaksi vallankumousmyytiksi. Vallankumouksen väkivaltaisuus yllätti aateliston, ja kuningas julisti peruuttavansa sotaväen marssin Pariisiin. Levottomuudet ja villit huhut aiheuttivat maaseudulla laajaa paniikkia, joka purkautui maanomistajiin. Naisten marssi pakotti kuninkaan muuttamaan Pariisiin. Kansalliskokous ryhtyi tekemään lukuisia uudistuksia, Ranska sai uuden perustuslain ja lopulta julistautui tasavallaksi. Vanha valta sai lähteä.

Uusi valta ei kuitenkaan osoittautunut kansalle kovin paljon paremmaksi. Ranska kävi käytännössä koko vallankumousajan sotaa ulkovaltoja vastaan. Kokonaisuudessaan Ranska saavutti paljon voittoja, mutta ajoittain maan tilanne näytti vakavalta, mikä lisäsi sisäisiä levottomuuksia. Kirkon vastaiset toimet herättivät vastavallankumouksellisuutta, samoin toisinajattelijoita vastaan kohdistuva kasvava ja alati laillistuva terrori ja puhdistukset. Valta keskittyi yhä kiinteämmin yhden miehen käsiin, mutta lopulta hänkin joutui mestattavaksi. Tasavallan aikaa seurasi eräänlainen "porvarillisen tasavallan" kausi. Maa oli sekasortoisessa tilassa. Vallankumous ei ollut ratkaissut taloudellisia ongelmia - sodat olivat sitä vastoin pahentaneet niitä. Sekä rojalistit että valtansa menettäneet jakobiinit liikehtivät ja pyrkivät saamaan valtaa. Lopulta katsottiin, että maa tarvitsi voimakkaan johtajan. 

Kyvykäs ja kansansuosiota nauttiva sotapäällikkö Napoleon kaappasi vallan ja julistautui keisariksi. Hän sai vaikutusvallansa alle suuren osaa Eurooppaa, mutta epäonnistunut hyökkäys Venäjään käänsi hänen onnensa. Ulkovallat saivat  Napoleonin syrjäytetyksi ja palauttivat Bourbon-suvun valtaistuimelle.