Ensimmäinen maailmansota (39 päivää kokeeseen)

Tänään:

1. Luin Maailmanhistorian pikkujättiläisestä sivut 767 -803 (Ensimmäinen maailmansota; Uuden, modernin ihmisen tulo - aikakauden rajat ja Aatteiden kilpajuoksu)
2. Tein ajatuskartan ensimmäisestä maailmasodasta
3. Kävin Studiumin kulttuuri-illassa <3

Itsearviointia / Opiskelun pohdintaa:

• Tänään tein suurin piirtein sen, minkä olin suunnitellut. Yhä 2 päivää jäljessä. Yritän olla menettämättä lisää päiviä.
• Toisaalta, elämässä on muutakin kuin opiskelua. :P Olen jo pariin kertaan pistänyt perheen opintojen edelle (puhun mielummin veljen kanssa kuin opiskelen, jos siihen on mahdollisuus), ja lupauduin tänään menemään huomenna retkelle. No regrets. Opinnot on nyt tärkeysjärjestyksessä korkealla, muttei 100% ajasta ykkössijalla. Näin on hyvä.

Sota 28.7.1914-11.11.1918: ympärysvallat ja keskusvallat

Eilen kävin jo sotaan johtavia tekijöitä. Tänään luin muun muassa sodan osapuolten rakenteesta ja pyrkimyksistä. Kello on taas ihan liikaa, joten käydään nyt tässä vain sodan osapuolet.

Sodasta odotettiin aluksi lyhyttä, mutta kun sen pitkittyminen kävi selväksi alkoivat molemmat osapuolet - keskusvallat eli Saksa ja Itävalta ja ympärysvallat eli Englanti, Ranska ja Venäjä - etsiä itselleen liittolaisia. Keskusvaltojen liittolaisista Turkin ja Bulgarian kannat olivat selkeitä. Heikentynyt Turkki oli elänyt jo pitkään Venäjän painostuksessa, ja niinpä se liittyi sotaan sitä vastaan jo vuonna 1914. Bulgaria oli aiemmin lähentynyt Saksaa ja Itävalta-Unkaria, ja vaikka se arvosti Venäjää se suhtautui siihen myös varauksella. Venäjän sotavaikeuksien rohkaisemana se liittyi keskuvaltoihin 1915.

Japani julisti jo elokuussa sodan Saksaa vastaan. Kiitos sijaintinsa sillä ei ollut juuri pelättävää keskusvalloilta, mutta saattoi sitä vasten hyötyä sodasta Saksaa vastaan, sillä Saksalla oli Aasiassa siirtomaita. Alun perin kolmiliittoon kuulunut Italia jäi sodan alkaessa puolueettomaksi salaisen Ranskan-sopimuksen mukaisesti, ja antoi aluksi molempien osapuolten houkutella itseään mukaan. Ympärysvallat lupailivat sille Itävalta-Unkarin alueita, ja lopulta vuonna 1915 Italia julistikin Itävallalle sodan ja liittyi ympärysvaltoihin. Romanian kanssa ympärysvallat päätyivät käymään kahden vuoden pituisia neuvotteluja ennen kuin se liittyi sotaan, ja silloinkin sen suoritus oli heikko. Liitoutuminen osoittautui liittovaltioille ristiriitaiseksi: toisaalta uudet liittolaiset voimistivat ympärysvaltoja, mutta toisaalta lukuisat salaiset sopimukset rajoittivat ympärysvaltojen toimia pitkään, eikä liittoutuneiden maiden yhteistyö aina sujunut mutkitta.

Yhdysvaltojen liittymiseen ympärysvaltojen puolelle vaikutti useampi tekijä. Kulttuurillisesti ja taloudellisesti Yhdysvallat olivat lähimpänä läntisiä ympärysvaltoja, erityisesti Englantia, ja se toimittikin niille sodan aikana aseita ja varusteita. Englanti oli Yhdysvalloille tärkeä kauppakumppani, ja Saksan yritykset eristää saarivaltio haittasivat Yhdysvaltojen toimintaa. Saksan julistus rajoittamasta sukellusvenesodasta kiristi tilannetta entisestään, kun Yhdysvallat aseistutti laivansa ja Saksa upotti Yhdysvaltojen kauppa-/matkustuslaivan. Yhdysvaltojen päätöksen ratkaisi Englannin käsiin päätynyt saksalainen sähke, joka paljasti Saksan toiveen saada Meksikosta liittolainen Yhdysvaltojen mahdollisesti liittyessä sotaan. Yhdysvaltojen kongressi hyväksyi sodan aloittamisen. Seurauksena Saksan yritykset eristää Englanti epäonnistuivat lopullisesti. Rintamalla tapahtuneella ei heti ollut vaikutusta, mutta Yhdysvaltojen tulo sotaan lupasi uusien miesten saapumista mantereelle.