Jakautunut Suomi (57 päivää kokeeseen)
Tänään:
- Kertasin noin tunnin verran tähän asti luettua (vuodet 1750-1917) ja aloitin Quizlet-pakettien tekemistä.
- Luin Suomen historian pikkujättiläisestä sivut 603-640 (Millainen on itsenäinen Suomi? ja Vähemmistöjen tasavalta)
Itsearviointia / Opiskelun pohdintaa:
-
Tänään ei ollut hyvä päivä. Lukeminen sujui kohtuuhyvin, mutta olo oli varsinkin aamulla kipeä, ja iltapäivällä varsinkin sorruin notkumaan foorumilla ja katselemaan youtube-videoita. Aloin tekemään ajatuskarttaa tosi myöhään, mutta mustekynä alkoi vuotaa enkä jaksanut jatkaa. :(
- En yhtään ymmärtänyt (enkä oikeastaan edes halua ymmärtää) Suomen sisäpolitiikkaa/puolueiden nokittelua 1920-luvulla. Ärsyttää - olisin halunnut lukea Suomen sosiaaliturvan yms. kehityksestä ja kansan yhtenäistämispolitiikasta, mutta sen sijaan kirjassa oli vain sivu sivun perään typeriä puoluekiistoja, minulle täysin merkityksettömiä nimiä jne. Plääh!
Itsenäistyminen ja sisällissota
- Itsenäistyminen selitettiin kirjassa tosi epäselvästi, vaikka mitään oleellista uutta tietoa ei lukion oppimäärään verrattuna annettu. Jos en muistaisi neloskurssia en olisi pysynyt yhtään kärryillä. Pelkistetysti 1917 meni seuraavasti:
- Helmikuun (gregoriaaninen kalenteri: maaliskuun) vallankumous → Venäjään väliaikainen hallitus, Suomen sortotoimet loppuvat.
- Sosiaalidemokraattienemmistöinen eduskunta tulkitsi korkeimman vallan olevan hallitsijan puuttuessa eduskunnalla, mutta porvaripuolueiden vaikutuksesta väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan. Uusissa vaaleissa porvarit saivat enemmistön.
- Lokakuun (gregoriaaninen kalenteri: marraskuun) vallankumous → Venäjään (epävarmassa asemassa oleva) bolsevikkihallitus.
- Porvarienemmistöinen eduskunta hyväksyi ajatuksen itsenäisyydestä, eivätkä sosiaalidemokraatit saaneet tahtoaan neuvottelusta Venäjän kanssa läpi. Työväki menetti entisestään uskoaan kykyynsä vaikuttaa asioihin demokratian keinoin.
- Suomi haki tunnustusta itsenäisyydeltään ulkovalloilta, mutta siihen ei suostuttu ennen kuin Venäjä hyväksyisi sen. Osittain periaatteellisista, osittain strategisista (ja mahdollisesti henkilökohtaisista) syistä Lenin kumppaneineen hyväksyi Suomen itsenäisyyden.
- Sisällissota eskaloitui pikku hiljaa itsenäisyysprojektista ja jo pitkään kyteneestä porvarien ja työväen välisistä ristiriidoista. Suojeluskuntien nimittäminen hallituksen joukoiksi ja näin punakaartien uhkaaminen oli yksi sodan käynnistänyt tekijä. Sekä suojeluskuntien että punakaartien hallitsemattomuus vaikuttivat myös - kumpikaan ei ollut täysin johtajiensa hallinnassa.
- Sota alkoi valkoisten venäläisten aseistariisumistoimilla sekä punaisten kumousyrityksellä. Punaiset valtasivat alueita Etelä-Suomesta, valkoiset olivat vahvoina Pohjanmaalla ja Karjalassa. Rintamalinjat olivat sodan aikana lyhyet ja keskittyivät strategisiin paikkoihin, kuten Pohjanmaan ja Karjalan yhdistävään rautatielinjaan. Molemmat olivat sodan alkupuolella huonosti varustettuja, tosin valkoisten venäläisiltä saamat aseet sekä heidän asettamansa asevelvollisuus paransivat nopeasti valkoisten asemaa. Valkoisten joukkoja kouluttivat ja johtivat entiset Venäjän armeijassa palvelleet upseerit sekä Saksasta palvelleet jääkärit. Punaisten joukoilla ei ollut vastaavia johtajia, eivätkä ne olleet yhtä kurinalaisia, vaan seurasivat ohjeita harkintansa mukaan.
- Valkoiset hyväksyivät (Mannerheimin toiveiden vastaisesti) avun Saksalta, joka saapui ja vaikutti sodan voittamiseen (tosin se olisi varmaan onnistunut myös ilman heitä). Punaiset olivat odottaneet apua Venäjältä, ja vaikka he saivat sieltä aseita ja venäläisiä taisteli jonkin verran punaisten puolella, jäi apu loppujen lopuksi vähäiseksi.
- Valkoiset ajoivat punaiset lopulta itärajalle ja voittivat sodan.
- Vuoden 1918 sodalla on monta nimeä:
- vapaussota: valkoisten tulkinta sodan aikana ja jälkeenpäin: jääkärit olivat kouluttautuneet Saksassa taistelemaan Suomen vapaudesta Venäjää vastaan, ja sota alkoi venäläisten sotilaiden aseistariisumisella Pohjanmaalla. Punaiset nähtiin Venäjän puolella taistelevina pettureina.
- vallankumous: punaisten tavoite
- punakapina: punaiset epäonnistuivat, joten vallankumouksesta jäi jäljelle voittajien silmissä kapina
- kansalaissota: sodassa kaksi eri näkemystä Suomen tulevaisuudesta taistelivat keskenään, ja sotaa kävivät tavalliset kansalaiset
- sisällissota: saman maan kansalaiset sotivat toisiaan vastaan ja ottivat vastaan ulkomaista apua
- Sodan seurauksia olivat mm.:
- suuri kuolleisuus: molemmat puolet menettivät taisteluissa yli 3000 miestä, mutta paljon enemmän kuoli terrorin ja rangaistustoimien seurauksena
- jakautunut kansa, valkoinen Suomi: hävinneet punaiset joutuivat kärsimään ja katkeroituivat entisestään. Punaiset juuret olivat perheelle häpeä, ja voittajat määrittivät maan kulttuuria ja politiikkaa. Toisaalta eheytystoimet pyrkivät tuomaan kansan yhteen esim. antamalla torppareille maata viljeltäväksi ja asettamalla oppivelvollisuuden.
- monarkismin ja tasavaltalaisuuden taistelu: demokratian toimivuutta epäiltiin, ja lyhyen aikaa (tynkä)eduskunnassa enemmistönä olleet monarkistit valitsivat Suomelle saksalaisen kuninkaan. Saksan hävittyä sodan ehdokas luopui kruunusta ja sosiaalidemokraattien palattua eduskuntaan monarkismille ei enää ollut tarpeeksi kannatusta. Suuntautuminen Saksaan aiheutti ulkopoliittisia vaikeuksia, ja puolueet muovautuivat uudelleen monarkismi/tasavaltalaisuuden mukaan.
- Suomen armeijan muovautuminen: sisällissodassa rinnakkain työskentelivät preussilaisen ja venäläisen sotataktiikan perilliset, mutta sodan jälkeen vanhemmat upseerit joutuivat ajan myötä väistymään nuorien jääkärien tieltä
- vaikea suhde Venäjään: vapaussota-tulkinnan vuoksi Suomi oli sotatilassa Venäjän kanssa. Tarton rauhassa sovittiin Suomen ja Venäjän rajoista, jotka eivät kaikessa miellyttäneet suomalaisia. Suomen ulkopolitiikkaa leimasi sisällissodan jälkeen jatkuva huoli Venäjästä ja turvan etsiminen milloin Pohjoismaista, Itä-Euroopasta tai Kansainliitosta ja puolueettomuudesta.
Epäselvää:
- "Me vaadimme" -ohjelma.
- sisällissodan tarkempi kulku
- Puoluenokittelu 20- luvulla >:(
- heimosodat
No comments:
Post a Comment