Tänään:
- Sekalaista opiskelua:
- Otavan Imperialismi-kirjan lueskelua (bussissa/metrossa :P)
- Muistiinpanojen selailua, unohtuneiden 1700-luvun historian asioiden googlailua.
- Parin valmennuskurssi-artikkelin lukeminen ja kysymysten pohtiminen (ainakin parin sekuntin ajan...)
- P. Athanasiuksen päivän juhlintaa <3
Itsearviointia / Opiskelun pohdintaa:
- Kaipa tänään meni vähän edellisiä päiviä paremmin...? Kertailua enimmäkseen, tosi vaikea sanoa paljonko jäi mistään mitään päähän. Yllättäen tuntuu että talous/hallintoasiat eivät sujukaan niin huonosti kuin luulin, tosin paljon paremminkin voisi asiat osata.
- Ajoittaminen on yhä massiivinen ongelma. Olin ajatellut että Quizlet-listat voisi päivittää tänään, mutta enpä saanut tehtyä. Anyways, maanantaina sitten.
- Esseekysymykset eivät ole vielä tulleet. D: Pistän varmaan maanantaina tai tiistaina viestiä ja kysyn asiasta. Ensi perjantaina on muistaakseni palautuspäivä.
![]() |
| Anders Chydenius, suomalainen pappi, myssyvaltiopäivämies, sensuurinrikkoja, "liberalismin esi-isä" - 1700-luvun 2. puoli, nousu arvostukseen 1800-luvun lopulla |
Ja tässä muutama, joita en muistanut ja jotka nyt googlasin: Hattujen sota 1741-1743 (Itävallan perimyssodan aikaan), Pommerin sota 1757-1762 (Seitsemänvuotisen sodan aikaan), Kustaan sota 1788-1790 (Ranskan tasavallan sotien aikaan).
Ahdistaa, kun en todellakaan osaa sanoa, mitä osaan ja mitä en. Tuntuu että pää on täynnä faktoja, mutten saa niistä yhtäkään "terävöitettyä" ts. tarkempaan tarkasteluun. En myöskään keksi, mitä voisin tähän kirjoittaa.
Valmennuskurssimateriaalia silmäillessäni luin nopeahkosti mm. Anders Chydeniuksesta sekä 1700-luvun hallinnollisesta, taloudellisesta ja opetuksellisesta kehityksestä. 1700-luvulla ilmeisesti paikallinen hallinto voimistui ja maallistui, mutta opetus kehittyi kohtuuhitaasti. Täysin uutena asiana tuli vuoden 1734 laki, joka kokosi ja yhdenmukaisti oikeudelliset säädöket. Laki oli siitä merkittävä, että se säilytettiin Suomen Venäjään liittymisen yhteydessä, ja osia siitä on yhä käytössä. Luonteeltaan laki oli yllättävän konservatiivinen: se mainitsi hallitsijan Jumalalta polveutuvan auktoriteetin, vaikka vuonna 1734 oltiin jo säätyvallan ajassa. Laissa korostettiin lain tavoittelevan kansan hyvää. Siinä monista rikkeistä mahdollistettiin kuolemanrangaistuksen antaminen (kuitenkin huomattavan vähemmistä kuin esim. Iso-Britanniassa), mutta niitä ei kovin usein pantu toimeen.

No comments:
Post a Comment